Väestö, asutus ja erityispiirteet

Japanissa asuu noin 127 360 000 ihmistä, se on valtioluettelossa sijalla 10, kun taas Suomi on valtioluettelossa sijalla 111. Japanin väestötiheys on 343 henkilöä neliökilometriä kohden eli pääosin hyvin tiheä ja erityisen paljon ihmiä asuu suurissa kaupungeissa kuten Tokiossa ja Jokohamassa sekä Tyynen-merenrannikoilla.

Maaseudulla korkeus erojen, tuliperäisen maaperän sekä suurten riisiviljelmien vuoksi asutus on harvempaa.

Japanin eliniänodote on korkein koko maailmassa miehillä se on noin 80 vuotta ja naisilla noin 87 vuotta. Japanin lapsikuolleisuus on hyvin pientä noin kolme lasta tuhannesta menehtyy ennen viiden vuoden ikää.  Ja imeväisyyskuolleisuus on 2,4 tuhatta syntynyttä kohden. Maan suurimmat kaupungit kuten Tokio, Jokohama, Hiroshima, Osaka, Sapporo ja Fukuoka sijaitsevat rannikolla.

Japanin vuoristoisilla alueilla viljellään paljon riisiä.

Japani on teollisuudessa yksi maailman huippumaista ja lukutaitoisia on jopa 99% koko väestöstä.

Tunnettuja Japanilaisia autoja ovat Toyota, Honda ja Nissan ja tunnettuja elektroniikka-alan tuotemerkkejä ovat Sony, Toshiba, Fujitsu ja Panasonic. Merkittävimmät teollisuus alat ovat palvelut 69,8%, teollisuus 26,2% ja maatalous 3,9%. Palvelut muodostavat 74,6% Japanin bruttokansantuotteesta.

Kuva Toyotan tehtailta Japanista. 
Lähde: East Asia Forum

Sonyn tehtailla työntekijät työssään. 
Lähde: BBC

Väestörakenne


Japanissa ikäpyramidi muistuttaa enemmän tynnyriä kuin pyramidia, koska suurin osa eli noin  64% Japanin väestöstä on 15-64 vuotiaita. Kun taas alle 15-vuotiaita on noin 13,1% ja yli 64 vuotiaita on loput 22,9%.  Japanissa ja yleensäkin muissa teollisuus maissa sytyvyys on paljon pienempi kuin kehitysmaissa. Japanilaisista aikuisista aina vain pienempi osa perustaa perheen ja nekin perheet joita perustetaan ovat yleensä pieniä. Väestön ikääntyminen aiheutaa myös ongelmia kuten esimerkiksi työikäisen väestön vähentyminen ja sosiaaliturvan kuten eläkerahaston ylläpidon kallistuminen.

Japanin väestö ikääntyy huimaa vauhtia. Vanhuksilla on paljon päivittäistä toimintaa kuten kaupunkien puistoissa tapahtuvia liikuntahetkiä. 
Lähde: Guardians

Japanilaisia lapsia päiväkotiretkellä. 
Lähde: Flickr

Ihmisoikeudet


Japanissa ihmisoikeustilanne on pääosin erittäin hyvä. Kuten esimerkiksi miesten ja naisten välinen tasa-arvo on hyvä. Niin sanottuja ongelmakohtia on maan vähemmistöryhmien, erityisesti burakulaisiksi kutsutun kansan syrjintä, sekä joittenkin naisten asema. Muista maista kuten Etelä-Koreasta tai Kiinasta muuttaneet ovat myös valittaneet syrjinnästä.

Vuodesta 1980 lähtien yhä useampi nainen palaa töihin naimisiinmenon ja perheen perustamisen jälkeen. Aiemmin naisten oli vaikea saada töitä naimisiinmenon tai lapsensaannin jälkeen. Ongelmana on muun muassa Japanin vähäiset valtion tarjoamat lastenhoitomahdollisuudet.

Asukkailla on vapaapääsy internettiin eikä keskustelu palstoja valvota toisin kuin kiinassa, joka on rajoittanut niin googlen kuin sosiaalisen median käyttöä huomattavasti.


Kielet


Japanin puhutuin ja virallinen kieli on japani, sitä puhuu noin 99% koko Japanin väestöstä. Muita kieliä kuten koreaa puhuu noin 1% väestöstä. Enlantia opiskellaan paljon Japanissa, mutta vielä ihmiset eivät osaa sitä kovinkaan hyvin ja siksi sillä ei tule yleensä toimeen päivittäisessä kanssakäymisessä. Tulkin käyttö on yleistä erillaisissa bisneskontakteissa. Kansalaisten ystävällinen luonne madaltaa kielimuureja.


Koulutus


Japanissa oppivelvollisuus alkaa lapsen mennessä ala-asteelle kuusivuotiaana. Ala-aste kestää kuusi vuotta ja ylä-aste kolme vuotta. Vaikka lukio ei ole pakollinen suurin osa lapsista käy lukion.  Alle kuusi vuotiaat lapset käyvät yleensä joko esikoulussa tai päiväkodissa.  Japanissa on sekä yksityisiä kuoluja, joihin vaaditaan pääsykokeet ja yleisia kouluja, joihin pääsee ilman pääsykoetta. Japanissa on myös suuri joukko  kansainvälisiä kouluja, joissa yleensä puhutaan englantia, sekä muita vieraskielisiä kouluja. Suurin osa näistä kouluista sijaitsee Suur-Tokion alueella.

Japanilaisia lapsia koulutunnilla.
Lähde: Study Abroad

Japanissa lukukausia on kolme ja kouluvuosi alkaa huhtikuussa. Ensimmäinen lukukausi alkaa huhtikuun alussa ja kestää suurinpiirtein heinäkuun puoleenväliin. Toinen lukukausi alkaa syyskuun alussa ja kestää jouluun asti. Kolmas lukukausi alkaa uuden-vuoden päivän jälkeen tammikuussa ja kestää maaliskuun alkuun.

Korkeakouluja kuten yliopistoja Japanissa on yli 700 ja 500 alempaakorkeakoulua, sekä niitten lisäksi joitakin muita korkeakouluja. Suurimmassa osassa kouluista opetus kielenä on japani, muutamissa myös englanti, mutta tämän takia korkeakouluissa on hyvin vähän ulkomaalaisia opiskelijoita.


Yhteiskunnalliset olot


Japanissa koulutuksen taso on erittäin korkea, ja tulokset kovasta työstä näkyy myös PISA-tutkimuksissa, joissa mitataan 15-16 vuotiaiden nuorten osaamista esimerkiksi matematiikassa ja luonnontieteissä.

Vuonna 2010 Japanin työttömyysaste oli 5,2%, mikä on Japanissa korkea luku. Etenkin nuorten työttömyys huolestuttaa Japanilaisia. Matalan syntyvyyden vuoksi työtä tekevien määrä on ollut laskussa jo vuodesta 1998 lähtien. Japanissa sekä syntyvyys että kuolleisuus on laskussa, mikä tarkoittaa sitä että yli 65 vuotiaiden ihmisten joukko on kasvamassa.

Youtube videossa näkee Japanilaista arkea luotijunan kyydissä

Kulttuuri

Japanilainen kulttuuri on sekoitus vanhaa ja uutta. Aluksi 1800-luvulle asti kulttuuri kehittyi eristyksissä muusta maailmasta ja ulkomaalaiset vaikutteet tulivat lähinnä Kiinasta ja Etelä-Koreasta. 1800-luvulta eteenpäin Japani alkoi teollistumaan ja siitä lähtien Japanin kulttuurissa on alkanut näkymään yhä ennemmän viitteitä länsimaalaisista kulttuureista. Japanilaiset ovat erittäin ylpeitä omasta kulttuuriperinnöstään.

Perinteisiä Japanilaisia esittäväntaiteen muotoja on muun muassa kabuki-teatteri, jossa puvut ja maskit ovat erittäin liioteltuja ja tarinat perustuvat yleensä historiaan. Bunraku-nukketeatteri  on myös tärkeä esittäväntaiteen muoto.

Lyhyt dokumentti Japanilaisesta Kabuki teatterista

Geishat ovat Japanilaisia naisviihdyttäjiä, joiden tehtävänä on saada vieraat tuntemaan olonsa mukavaksi ja kotoisaksi. Nykyaikaiset geishat voidaan ymmärtään emäntinä, joiden tehtävänä on viihdyttää vieraita teehuoneessa eli ochayassa erillaisin taide-esityksin, kuten tanssimalla tai soittamalla, pelaamalla seurapelejä tai vain tarjoilemalla teetä ja juttelemalla ihmisten kanssa. Geisha harjoittelijoista käytetään usein nimitystä maiko. Geishat pukeutuvat työskennellessään ja useimmat myös vapaa-ajalla perinteisiin kimonoihin. Geishojen työasu noudattaa tarkkaa kaavaa hiukest, meikit ja koristeet mukaan lukien.

Teehetki ja Japanilainen vanhempi Geisha

Ensimmäiset elokuvat valmistuivat Japanissa 1800-luvun loppupuolella. Yleensä elokuvissa esiintyi tanssivia geishoja. Elokuvien kulta-aika alkoi Japanissa vasta toisen maailmansodan jälkeen.Yksi maan tunnetuimmista elokuvaohjaajista on Akira Kurosawa. Hän on ohjannut muun muassa elokuvan seitsemän samuraita. Anime-elokuvien suosio nousi koko maailmassa 1900-luvun loppupuolella. Yksi kuuluisista anime-elokuvien piirtäjistä on Hayao Miyazaki. Hänen tunnetuimpia teoksiaa ovat muun muassa Liikkuva linna, Laputa linna taivaalla, Henkien kätkemä, Kikin lähettipalvelu, Tuulen laakson Nausicaä, Ponyo rantakalliolla, Naapurini Totoro, Prinsessa Mononoke, sekä Porco Rosso. Studio Ghibli on yksi japanin anime-elokuvien tuottajista.

Hayao Miyazakin elokuvan Naapurini Totoro traileri

Mangat eli japanilainen sarjakuvat ovat erittäin suosittuja etenkin nuorison keskuudessa. Mangaa myydään Japanissa paljon enemmän kuin sarjakuvia Euroopassa. Weekly Shonen Jump on suosituin viikottain ilmestyvä Manga lehti. Sen levikki on lähes 3 miljoonaa. Japaninlainen kirjallisuus on muutenkin hyvin värikästä ja monipuolista, koska se on saanut vaikutteita monesta eri kulttuurista. Japanissa kaksi kirjailiaa on saanut Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Toinen heista on nimeltään Yasunari Kawabata hän on kirjoittanut muun muassa Tuhat kurkea teoksen. Toisen nimi  on Öe Kenzaburö, joka on kirjoittanut muun muassa kirjat M/T ja Kertomus metsän ihmeestä. Japanilaisessa runoudessa käsitellään yleensä, joko haiku- tai tankamuotoisia runoja.

Japanilaiselle musiikille on tärkeää pyrkimys harmoniaan luonnon kanssa ja siksi erillaiset kielisoittimet kuten koto ja shamen ovat tärkeitä. Muita soittimia ovat ainakin taiko, biwa ja shakuhachi. Suosittuja tyylilajeja ovat j-pop sekä enka. J-poppiin sisältyy eri genrejä kuten pop, rock, rap, dance ja soul. Suosittuja yhtyeitä ja artisteja ovat Koharu Kusumi, B'z, An Cafe, AKB48, Orange Rage. J-popissa ja muutenkin Japanilaisessa musiikissa panostetaan paljon esiintymisasuun ja esiintymiseen musiikin ohella.

Perinteistä japanilaista koto soittimen soittoa

Japanilaisen tyttöbändi AKB48 livekeikka

Japanilainen kuvataide ja sen historia on hyvin rikas ja monipuolinen se vaikutti vahvasti 1800-luvun loppupuolella myös Eurooppalaiseen taiteeseen. Perinteiset menetelmät kuten puupiirrustus on ajan myötä saaut rinnalleen uusia tyylilajeja muista maista. Tunnetuin Japanilainen teos on puupiirrostaiteilija Hokusain teos Kanagawan suuri aalto 1820-luvulta. Keraaminen taide ja kuvanveisto ovat tyypillisiä Japanilaisia taiteen muotoja. Japanin taiteelle keskeinen tekijä on ma eli tyhjä tila se liittyy vahvasti toiseen maan pääuskonnoista shintolaisuuteen. Arkkitehtuurin suhteen Japanilaiset painottavat ympäristön huomioimisen tärkeyttä, mitä ei kovin hyvin huomaa esimesrkiksi pilvenpiirtäjiä pullollaan olevasta Tokiosta.

Kuuluisa puupiirros Kanagawan suuri aalto.
Lähde:Wikipedia

Japanilaiset ovat tunnettuja kauniista puutarhoistaan, missä on yleensä aina jokin vedenlähde. Puutarhoissa useinmiten suositaa kukkivia puita ja pensaita, kuten kirsikkaa. Kirsikka on Japanilaisille tärkeä puu ja kirsikan kukinta aikana vietetään Hanami eli kirsikankukkien katselemis juhlaa. Zen-puutarhat poikkeavat tavallisista puutarhoista siten että niissä on istutusten tilalla erillaisia kivisiä rakennelmia. Myös kukkien asettelu on Japanilaisille taiteen laji ja sitä kutsutaan ikebanaksi. Ikebanan juuret juontavat buddhalaisuuteen kuuluvista uhrikukka-asetelmista.

Molemmissa kuvissa näkyy, että Japanilaiset puutarhat ovat hyvin tyyliteltyjä. Kuvissa tyypillisiä japanilaisen puutarhan elementtejä. Kuten Bonzai-puut, kivet, vesi, sillat ja hiekka.
Lähde: Japanese garden ideas

Japanin pääuskonnot ovat shintolaisuus ja buddhalaisuus. 84% maan väestöstä on sekä shintolaisia että buddhalaisia. Kiinasta on tullut myös taolaisuus ja kufutselaisuus ja muualta maailmasta kristinusko sekä islaminusko. Uskontoihin suhtaudutaan hyvin vapaaielisesti.

Tunnetuin pukutyyppi Japanissa on kimono. Nykyään kimonoa käytetään länsimaalaisten vaatteiden rinnalla. Japanissa suositaan hyvin siistiä pukeutumista ja tummapuku sekä valkoinen paita on liikemiehille arkipäivää. Naiset eivat pukeudu aivan yhtä tiukan kaavan mukaan kuin miehet ja heidän pukeutuminen on yleensä hyvin muotitietoista. Lolita on Japanissa tyttöjen ja nuorten naisten suosima söpöyttä  ja nukkemaisuutta kuvaava pukeutumis tyyli lolitalla on myös paljon ala-lajeja kuten sweet-lolita, hime-lolita, country-lolita, kuro-lolita, shiro-lolita ja monia muita.

Kuvassa Tokiolainen lolita tyyliä edustava vaatekauppa. Lisää shoppailuvinkkejä:

Lähde: Sweet lolita shopping in Tokyo

Lolita tyylissä kaikki on viimeisen päälle tyylitelty hiukset, meikki ja muut asusteet.
Lähde: Sweet lolita shopping in Tokyo

Japanissa syödään paljon kalaruokia ja riisi on yksi pääraaka-aineista. Tavallisimpia ruokalajeja ovat rame, sushi ja tempura. Rame tarkoittaa suurta kulhollista nuudeleita kalan, lihan tai kasvisten kera. Japanilaiset syövät ruokansa syömäpuikoilla. Syömäpuikoilla syömiseen on tarkat säännöt niitä ei saa asettaa pystyyn riisikulhoon eikä syömäpuikoilta toisille saa antaa ruokaa.

Japanilaiseen kulttuuriin ei kuulu vieraiden kutsuminen kylään vaan ihmiset tapaavat puistoissa tai ostoskeskuksissa. Tokion ulkopuolella sijatsevat Takao vori sekä Hakonen kansallispuisto ovat erittäin suosittuja ulkoilualueita. Japanissa suosittuja urheilu lajeja ovat muun muassa uinti, judo, akido, juoksu erityisesti maratonjuoksu, karate sekä sumopaini, joka on Japanin kansallisurheilulaji.

Japanilaista sumopainia.
Lähde: Japan Guide

Japanissa on säilynyt lukuisia kauniisti rakennettuja temppeleitä ja muistomerkkejä. Etenkin pääuskontoihin kuten shintolaisuuteen ja bubbhalaisuuteen liittyvä rakennukset on pidetty hyvässä kunnossa jatkuvien korjausten avulla. Erityisen paljon rakennuksia on Kiotossa ja Nikkossa.

Kirsikankukkajuhlaa Hanamia vietetään jokapuolella Japania hieman eri aikaan, riippuen kirsikoiden kukkimisajoista.
Lähde: Culture Japan

Juhlapäivät


1-3. tammikuuta Uudenvuodenpäivät
11. helmikuuta Kansakunnan perustamisen päivä
21. maaliskuuta Kevätpäiväntasaus
29. huhtikuuta Vihreä päivä eli luonnon päivä
3. toukokuuta Perustuslain muitopäivä
4. toukokuuta Kultaisenviikon välipäivä
5. toukokuuta Lastenpäivä
17. heinäkuuta Merenpäivä
18. syyskuuta Vanhusten kunioittamisen päivä
23. syyskuuta Syyspäiväntasaus
9. lokakuuta Terveyden ja urheilun päivä
3. marraskuuta Kulttuurin päivä
23. marraskuuta Työn ja kiitoksen päivä
23. joulukuuta Keisarin syntymäpäivä
Hanami ja värikkäiden lehtien juhla.


Erityispiirteet


Yhtenä Japanin erityispiirteenä voi mainita Historiankirjoistakin tutun Hiroshiman ja Nagashakin ydinpommitukset. Tämä on ihmiskunnan historian ainut ydinpommitus. Yhdysvallat tiputtivat pommit vuonna 1945. Hiroshimaa pommitettiin ensin 6.8.1945 klo.8.15 (japanin aikaa) Pommitus tappoi välittömästi 75 000 ihmistä. Muutamaa päivää myöhemmin 9.8.1945 Nagashakin yllä räjäytettiin toinen ydinpommi. Tämäkin pommitus tappoi 73 900 ihmistä.