JAPANI: Ilmasto, kasvillisuus ja eläimet

Luonnonolot

Noin 85% Japanin luonnosta on ylänköaluetta, vain rannikot ovat alle 200 metriä merenpinnasta. Japanin pääsaarten halki kulkee nuoret poimuvuoristojonot. Maassa onkin noin 250 kappaletta yli 2000 metrin korkuisia vuorihuippuja. Korkein on kuuluisa Fuji tulivuori. Japanin saaristo on hyvin tuliperäistä ja tulivuoria onkin yli 200 niistä noin 60 toimii nykyisinkin.

Maanjäristykset ovat myös yleisiä ja ne vaikuttavat luontoon, eläimiin ja ihmisiin. Järistyksiä on noin 4 päivässä. Valtaosa Japanin maapinta-alasta on asumiskelvotonta, joko suurien korkeuserojen, maan vyörymäriskin tai ilmaston vuoksi.

Japanista on kotoisin myös monet meillä täällä Suomessakin tunnetut kasvilajit kuten Prunus, Astilbe, Hortensia, Azalea, Ancuba, Diervilla ja Crysathemum.

Japanin luonnonolot ovat vaihtelevia. Kuvassa tuhoisa tsunami vuodelta 2011.

Lähde: Japan Earthquake Picture

Japanin vuodenajat

Japanissa on sadekausi mukaan lukien viisi vuodenaikaa. Japanin saaristo on niin pitkä ja pinnan muodoiltaan moninainen, että Japanin ilmasto on hyvin vaihtelevaa. Maa voidaankin jakaa kuuteen toisistaan eroavaan ilmastovyöhykkeeseen.

Pohjois-Japanin Hokkaido-saarella talvet ovat pitkiä ja runsaslumisia. Hokkaido-saarella onkin runsaasti muun muassa laskettelukeskuksia. Eteläisessä Japanissa ilmasto lähentelee subtroopisia olosuhteita.

Sadekausi, mikä toisinaan lasketaan Japanin viidenneksi vuodenajaksi, alkaa Tokiossa tavallisesti kesäkuun puolivälissä ja kestää noin kuukauden. Sadekautena ei kuitenkaan sada yhtämittaisesti. Tokion vuotuinen sademäärä on 1500 millimetriä kun taas esimerkiksi Suomen keskimääräinen vuotuinen sademäärä on noin 500 millimetriä. Tokion ilmankosteus on kesällä keskimäärin 80% ja talvella 55%. Kesäisin japanilaiset turvautuvat ilmastointiin ja talvella lämmitykseen.

Tokion sadekautena sateenvarjot on hyvä olla mukana, vaikkei sataisikaan yhtämittaisesti.

Lähde: TokyoTimes

Japanin pohjoisosissa on kunnon talvi ja siellä sijaitsee paljon laskettelukeskuksia.
kuvassa Nozawan laskettelukeskus.
Lähde: Traveller

Taifuunit

Japanin ilmastolle ovat tyypillisiä voimakkaat myrskyt eli taifuunit. Myrskyjä kehittyy Tyynenmeren keskiosassa erityisesti elokuun lopulta lokakuulle. Taifuunit osuvat toistuvasti Okinavalle ja Japanin länsi- ja keskiosiin aiheuttaen suuriakin vahinkoja.

YouTube video Japanin taifuunin aiheuttamista vahingoista.

Ilmasto

Japanin merellinen sijainti ja lämpimät merivirrat tekevät Japanin ilmastosta lauhkeamman kuin muilla vastaavilla leveysasteilla Itä-Aasian mantareella. Japanin ilmastolle on ominaista pitkä kesä. Japanin eteläisellä puoliskolla kesät ovat kuumia ja pohjoisella viileämpiä. Esimerkiksi elokuussa pohjoisen Sapporossa keskilämpötila on noin +21,3 astetta ja etelän Okinavalla keskilämpötila on noin +28,0 astetta. Elokuu onkin Japanin lämpimin kuukausi.

Okinawassa on eritäin lämmintä kesäisin.
Lähde:Bluefield

Japanin talvi on lyhyt ja pääasiassa leuto, pohjoisessa kylmä. Vuoristoa, Hokkaidoa ja Honshun Japanin meren puoleisia osia peittää paksu lumipeite. Tammikuun keskilämpötila Sapporossa on -4,9 astetta. Tokion seudulla, Tyynenmeren puolella, talvi on yleensä aurinkoinen ja lunta sataa vain muutamana päivänä vuodessa. Tokion tammikuinen keskilämpötila +4,7 astetta ja etelässä sijäitsevan peräti +16 astetta.

Japanin pohjoisosien talvet muistuttavat Suomen talvea ja ovat yleensä runsaslumisia.
Lähde: Helsingin sanomat

Eteläosan luonto ja ilmasto

Ishiqakin saarii on Japanin eteläisin turistikohde ja saarella kasvaa subtroopisia kasveja. Kuten esimerkiksi Maqrovepuita ja ne muodostavat tiheitä metsiköitä jokisuihin. Tämä on harvinaista Japanissa. Ishiqakin saarella asustaa monia harvinaisia eläimiä. Iriomote-villikissa ja Haroa kotka kuuluvat saaren harvinaisuuksiin.

Toi-niemimaa sijaitsee Japanin eteläisessä kärjessä. Toi-niemimaa on 300 metriä korkea niemimaa, joka työntyy Tyyneen valtamereen. Niemimaa on tunnettu villihevosistaan. Villihevoset ovat noin 130 senttimetriä korkeita poneja.